Kuusi - Gray May: s/t

Gray May: s/t (Omakustanne, 2008)

Viime aikoina olen miettinyt sitä, kuinka demo-maailma on muuttunut halvan äänitysteknologian yleistyessä. Naurettavimmassa muodossaan tämä näyttäytyy siinä, kun erinäisten lehtien demopalstoilla kritisoidaan demoja demomaisista soundeista. Siis arvostelussahan on, tuota, demo… No tästä ongelmasta ei ainakaan kärsi veljesten Valtteri (laulu ja kitara) ja Ville Salénin (kitara) luotsaama harjavaltalais-tamperelainen Gray May. Yhtyeen (Salénien lisäksi Petteri Vehmanen, basso ja Mika Ketola, rummut) tuoreen demon soundit ovat sitä tasoa, että eipä tässä matkaa radioon äänityslaadun puolesta paljoa ole. Soitto- ja laulupuoli ovat myös hyvin kunnossa.

Tämän neljän kappaleen pikkulevyn erot varsinaiseen levy-yhtiön julkaisemaan materiaaliin löytyvät selkeämmin kappalemateriaalin ja omaperäisyyden puolelta (tai no, kyllähän esim. Sony BMG ja Poko julkaisevat paljon paskempaa materiaalia ihan kuluttajien iloksi asti). Aluksi yhtyeen musiikki kuulostaa oikein toimivalta, mutta loppujen lopuksi materiaaliin täytyisi saada hiukkasen enemmän vaihtelua. Nyt jo noin vartin pituisen EP:n aikana ajatus alkaa harhailla. Esimerkiksi yhtyeen MySpace-sivulta löytyvä kappaleparivaljakko, Next World War ja Daisy Chain on Knife Parade, toimivat paremmin yhdessä vanhalla kunnon hidas/nopeampi kappale peräkkäin periaatteella. Toimivamman kokonaisuuden saisi aikaan siis myös oikealla kappalejärjestyksellä.

Vaikutteikseen yhtye mainitsee brittiläisen shoegazingin (Swervedriver ja My Bloody Valentine) ja amerikkalaisen vaihtoehto-rockin (Pixies, jota tässä on kyllä aika vaikea edes paremmalla mielikuvituksella kuulla). Ehkä näitä enemmän tulee mieleen hiukan aliarvostetun Riden pari ensimmäistä levyä (jos unohdetaan yhtyeen psykedeelisempi puoli) yhdistettynä hiukan geneeriseen, melankoliseen synkistely-poppiin. Jään kuitenkin kaipaamaan em. omaperäisyyttä, jota yhtyeen mainitsemilta vaikutteilta ei ainakaan puuttunut. Nyt liikutaan sillä ”kuulostaa hyvältä, muttei räjäytä tajuntaa” -osastolla. Ja kyllä kaikkien bändien pitäisi ihanteellisessa maailmassa ainakin pyrkiä tajunnanräjäyttämiseen. Joka tapauksessa tämä EP on oikein toimiva alku yhtyeen uralle. Kyllä tälle luulisi Suomenmaasta ja miksei maailmaltakin kuuntelijoita löytyvän.

Teksti: Kimmo Vanhatalo

Linkit: Gray May @ MySpace