Sananen Suomen singlelistasta yleisellä tasolla ennen kuin siirrytään
käsittelemään tämän viikon tapahtumia. Näiden
faktojen esilletuomisesta täytyy taas kiittää Timo Pennasta,
jonka havaintoihin tässä nojaan – haluan kuitenkin referoida
asian myös Kuusen lukijoille.
Pennanen toi esiin Latauslistan taipumuksen olla huomattavasti enemmän yksi yhteen hittiradioiden soittolistojen kuin albumilistan kanssa. Latauslistahan taas määrittää nykyään merkittävältä osin singlelistan järjestyksen. Tuota Latauslistaa kasaa radio- ja tv -kanavia pyörittävä Voice, ja mainituilla kanavilla se myös kuullaan monta kertaa viikossa. Pennasen mukaan nimenomaan Voicen kanavien soittamat kappaleet menestyvät myös Latauslistalla. Mitään synkkää salaliittoa hän ei epäillyt, vaan jonkinlaista itsensä toteuttavaa yhtälöä: Latauslistan kuuntelijat ovat muutenkin Voicen ystäviä, ja heidän ostotottumuksiinsa vaikuttaa se, mitä biisejä Voicelta kuuluu. Mielenkiintoinen teoria, vaikkakaan ei aukoton: voihan ihminen ostaa iTunesista tai muualta biisejä, vaikka ei olisi ikinä edes kuullut Voicesta tai Latauslistasta.
Totta kyllä singlelistalla näkyy jatkuvasti hittiradioystävällisiä ulkomaisia artisteja, jotka eivät silti myy albumeja. Tästä voi tosin syyttää myös vertaisverkkojen vaikutusta: kuka enää ostaisi albumin yhden hittibiisin takia? Halpoihin digilatauksiin P2P -huuma ei vaikuttane samalla tavalla.
Se tästä aiheesta. Singlelistan ykkösenä on edelleen Madonna, ja myös hänen ilmeinen seuraava singlensä ”Give It 2 Me” yltää jo sijalle 11. Madonnan peesissä on kaksi kovaa uutuutta: pakanametallibändi Moonsorrown ep Tulimyrsky kakkosena, ja ehkä yllättävänkin vaisusti kolmosena Ari ”Ändin kaveri” Koivusen uusi biisi ”Give Me a Reason”. Tai no, tarkemmin ajatellen... tuskinpa Arin kakkoslevylle muutenkaan kannattaa povata tuplaplatinamenestystä. Top kympissä, tarkemmin sanoen kymmenentenä, on vielä uutuutena Risto Räppääjä -elokuvasta lohkaistu kappale ”Ei hassumpaa”.
Albumilistalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Kärjessä tosin jatkaa Madonna, Suomessakin erinomaisesti myyvän Duffyn hivuttautuessa takaisin kakkoseksi. Ruotsissa homma meni toisinpäin, sillä Madonna sai siellä pitää paalupaikkaa vain viikon, ja nyt Duffy palaa kärkeen. Uutuuksia on top kympissä kuitenkin kokonaista puolet. Jari Sillanpään paluulevy Albumi on neljäntenä näistä vahvin. Hengellisen musiikin hämmentävä menestys jatkuu leveällä rintamalla. Viime viikon uutuudet ovat nyt selvässä laskussa, mutta tilalle tulee vielä kovempia: viitosena Exit-yhtyeen livelevy Tienviittoja, kasina Etcetera-nimisen kokoonpanon Suuri suunnitelma. Näilläkin molemmilla levyillä mukana oleva Pekka Simojoki on siis listalla yhtä aikaa kolmella kiekolla! Olisi tosiaan mukava löytää jokin järjellinen selitys sille huimalle noususuhdanteelle, jota tämä genre on vuoden, parin ajan osoittanut. Olisiko jokin alan ihmisten suosima levykauppa vasta päässyt listaliikkeeksi?
Ysinä debytoi erinomaisesti Portisheadin Third, mikä on yhtyeen ensimmäinen top 10 -sijoitus. Kymppinä sitten HIM:in ärsyttävästi nimetty live-cd + dvd Digital Versatile Doom, joka ei taida muodostua kansainväliseksi menestykseksi: Ruotsissa sija 59, ei mitään actionia jenkeissä tai briteissä.
Seuraava uutuusrypäs on sijoilla 12-14. Ensin pitkän linjan setämetallibändi Testament nappaa paluulevyllään Formation of Damnation parhaan sijansa ikinä. Aiempia levyjään heikommin taas avaavat Lovexin Pretend Or Surrender ja Jani Wickholmin Ranta-ahon valot. Tosin hämmästyttää, miten kumpaakaan näistä jaksaa enää kukaan kuunnella vapaaehtoisesti. Viikon viimeiset uutuudet taas ovat sijoilla 27 ja 28: sitkeästi puurtavan Def Leppardin Songs From The Sparkle Lounge ja jonkinlaista nössöjazzia esittävän 1N-yhtyeen Outoja maita.
Myös brittien singlelistan ykkösenä jatkaa Madonna, kun Wiley pystyy toisella viikollaan hivuttautumaan vain kolmanneksi. Top kympin ainoa uutuus on ysiksi nouseva Pendulum-yhtye. Hieman alempana on lisää nousijoita: kehutun Script-nimisen yhtyetulokkaan ”We Cry” etenee sijalle 15, Jay Sean -nimisen kaverin ”Maybe” taas sijalle 19. Duffyn ”Warwick Avenue” loikkaa nyt sijalle 29, ja noususuhdanne tulee jatkumaan.
Popsensaatioksi hypetetty Santogold-nimeä käyttävä mimmi debytoi sijalla 51 ”Les Artistes” -singlellä. Sijalla 52 taas on iso jenkkihitti, Sara Bareillesin ”Love Song”. Madonnan ”Give It 2 Me” ilmaantuu tällekin listalle, tosin vain sijalle 73.
Madonna valtaa tietysti myös albumilistan ykköspaikan, ja Last Shadow Puppets putoaa neljänneksi asti, kun myös kakkosena on kova uutuus: Portishead nimittäin. Myös yhtyeen kaksi 90-luvulla julkaisemaa albumia ylsivät kumpainenkin kakkoseksi, mutta lienee turvallista olettaa, että tämä uusi putoaa kyydistä hieman nopeammin kuin vaikkapa Dummy, jolla on kai jo lähemmäs 100 listaviikkoa, viimeisimmät niistä hankittuna tänä keväänä comeback-uutisten jälkeen.
Singlelistan kakkosena jatkavan Sam Sparron nimetön albumi avaa viidentenä, ysinä on sitten nostalgiaa: uusi Platters-kokoelma. Viime viikolla mainittu Gabriella Cilmi nousee jo kympiksi. Nettihuumori lienee osaltaan auttanut likiunohdetulta kasari-ihme Rick Astleylta uuden kokoelman listasijalle 17. Alempana on vielä vaihtoehtoisempia uutuuksia. The Fall elää näköjään taas pienimuotoista noususuhdannetta, ja Imperial Wax Solvent on sijalla 35. Debyyttialbumeillaan listalle yltävät kehuttu kanadalainen Crystal Castles (47) ja taas uusi hypetetty brittiläinen kitarayhtye Cajun Dance Party (49).
Billboardin hittilistan kärjessä Leona Lewis pystyy tällä kertaa säilyttämään asemansa toisen peräkkäisen viikon ajan; kovia nousijoita löytyy vasta top kympin hänniltä. USA:ssa melkoisen suosittu brittilaulaja Natasha Bedingfield loikkaa ”Pocketful Of Sunshine” -biisillä kasiksi, kympiksi etenee Jesse McCartneyn ”Leavin'”. Alempana ei tapahdu mitään erityisen mielenkiintoista.
Albumilistalta sitä vastoin löytyy uutuuksia ja aktiviteettia. Madonna valtaa tämänkin listan kärkipaikan, ja vain Billboardin hittilistalla on tässä käsitellyistä listoista ykkösenä joku muu. Toinen supertähti Mariah Carey peesaa kakkosena. Uutuuksia riittää: nelosena soul-laulaja Lyfe Jenningsin Lyfe Change, viitosena vahvan comebackin tekevä Def Leppard, kuutosena Euroopassa jo vähän unohdetun, mutta kotimaassaan edelleen suositun hiphop-yhtye Rootsin Rising Down.
Portisheadin uutuutta on odotettu jenkeissäkin, 7. sija on yhtyeen selvästi paras. Tom Petty on syystä tai toisesta elvyttänyt 70-luvulla ennen Heartbreakersia toimineen yhtyeensä Mudcrutchin, ja nimetön albumi avaa kasina. Kymppinä vielä yksi uutuus, kantrijamppa Tim McGrawn kokoelma. Ja lisää veteraaneja: sijalla 12 60-luvun jäänne Steve Winwoodin Nine Lives, sijalla 15 70-luvun jäänne Carly Simonin This Kind Of Love. Molemmat vedonnevat nostalgiannälkäisiin keski-ikäisiin, jotka ovat yhä enemmän päässeet määrittelemään jenkkilän albumilistaa teinien hankkiessa musiikkinsa ilmaiseksi. Tuoreempaa keskitien jenkkimusaa edustaa Augustana-yhtyeen Can't Love, Can't Hurt sijalla 21.
Natasha Bedingfield ottaa syystä tai toisesta myös albumilistalla huiman loikan 97-24. Sijalla 38 debytoi brittimenestyjä Estelle Shine-albumillaan, vaikkei ”American Boy” ole nimensä viittaamassa maassa iso menestys ollutkaan. Viime viikon kovia uutuuksia tulee alas poikkeuksellisella rytinällä: Flight Of The Conchords 3-17, Ashlee Simpson 4-31, Atmosphere 5-41. Testament ei kotimaassaan pärjää niin hyvin kuin metallinnälkäisessä Pohjolassa, avaa kuitenkin sijalla 59.
Santogoldin nimetön debyytti on USA:ssa jo päässyt julkaisuun ja avaa sijalla 74. Vielä voi mainita ruotsalaisen tanssipoppari Robynin, jonka nimetön kiekko debytoi sijalla 100. Laulajatar oli teini-ikäisenä 90-luvun lopussa jenkeissä hyvinkin suosittu, mutta tämä nykyinen comeback alkoi briteistä, jossa single ”With Every Heartbeat” nousi viime vuonna ykköseksi, ja albumikin on myynyt hyvin.
Teksti: Niko Peltonen
